1. Mitä joukkorahoitus on?

Joukkorahoitus, tai monille tutumpi englanninkielinen termi crowdfunding,  on tapa kerätä rahoitusta erilaisille hankkeille ja projekteille. Joukkorahoitusta pidetään yleisesti yhtenä yritysrahoituksen muotona ja sitä on käytännössä neljää eri muotoa:

1. lainamuotoinen joukkorahoitus
2. osakepohjainen joukkorahoitus
3. lahjoituspohjainen joukkorahoitus
4. vastikepohjainen joukkorahoitus

Parempia Tekoja-sivulla voi perustaa vastikepohjaisen joukkorahoituskampanjan, jota voi käytännössä verrata tuotteen tai palvelun ennakkomyyntiin. Yleisimmin vastikkeellista joukkorahoitusta hyödynnetään tilanteissa, joissa tuotetta tai palvelua ei vielä ole olemassa, vaan sen valmistaminen alkaa vasta, kun tarvittava rahoitus on saatu kasaan. Kampanjan rahoittajille tarjotaan vastike, joka voi olla esimerkiksi tavara, palvelu tai elämys.

2. Kuka voi hakea vastikepohjaista joukkorahoitusta?

Vastikepohjaista joukkorahoitusta voivat hakea yritykset, järjestöt, yhdistykset ja säätiöt. Esimerkkejä tavanomaisimmista  joukkorahoituksen järjestäjistä:

Ravintolat, kahvilat, baarit, hotellit, majatalot, teatterit, start-upit, muusikot, kirjailijat, taiteilijat, urheilijat, tieteenharjoittajat jne.

Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta vastikepohjaisen joukkorahoituksen järjestämisestä. Tärkeintä on, että sinulla on idea, projekti tai valmis hanke, johon tarvitset rahoitusta, jotta tavoitteesi ja suunnitelmasi toteutuvat.

3. Mitä voin antaa vastikkeeksi?

Vastikepohjainen joukkorahoitus muistuttaa ennakkomyyntiä, jossa kuluttaja maksaa saamastaan palvelusta tai tuotteesta ennakkoon.  Vastikkeena voi olla esimerkiksi hankkeen lopputuote (kustannettu kirja), palvelu (ravintolaillallinen) tai elämys (pääsylippu taidenäyttelyyn). Käytännössä vastike voi olla mikä tahansa muu tuote, palvelu, lahja tai jäsenyys paitsi yrityksen osake tai raha.

4. Mitkä ovat vastikepohjaisen joukkorahoituksen järjestäjän velvoitteet?

Luvanalaisuus
Koska joukkorahoitus ei ole lahjoitusten keräämistä, ei sen järjestämiseen tarvita erillistä lupaa.

Laki
Vastikepohjainen joukkorahoitus on Suomessa mm. kuluttajansuojalain ja kauppalain alla. Kuluttajasuojaki reguloi eritoten hyödykeellisiä joukkorahoituksia.

Vastikepohjaista joukkorahoitusta hakevan yrityksen tulee olla todenmukainen tuotteensa ominaisuuksia markkinoidessa:

"Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt" (Kuluttajansuojalaki 561/2008, 6§)

"Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt" (Kuluttajasuojalaki, 561/2008, 7§)

"Tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun" (Kauppalaki 355/1987, 17§)

Verotus
Joukkorahoituksen järjestäjän täytyy ottaa huomioon  mahdollinen verotus. Verotuksen näkökulmasta katsottuna kerätty rahoitus on saajalleen tuloa. Tällöin jokaisen rahoituksen saaneen tulee ilmoittaa saamistaan varoista verotuksessaan ja kirjanpidossaan. Yleishyödylliset yhteisöt sen sijaan saattavat olla verovapaita.

5. Kuka voi olla rahoittajana?

Rahoittajana voi toimia kuka tahansa yksityishenkilöstä yritykseen, yhdistykseen ja julkishallinnolliseen toimijaan. Rahoittamaan voi lähteä mukaan hyvinkin pienellä summalla.  Jokainen rahoittaja auttaa joukkorahoituskampanjan luojaa pääsemään askeleen lähemmäs tavoitteitaan ja ensimmäisten joukossa rahoittamassa itselleen kiinnostavaa hanketta.

Tutustu kohta kohdalta ohjeisiin ja aloita vastikkeellinen joukkorahoituskampanja jo tänään: Aloita joukkorahoituskampanja